Hökelö metsäjäljellä

Pitkästä aikaa jälkipuuhissa, tällä kertaa suokkosenperällä.
Vilmalle pitkä jälki 5 kulmalla suht siistille hakkuuaukiolle, keppejä 6. Kulmat merkkasin, kaks ekaa kulmaa vähän loivempia. Jäljen alkupäässä parit namit.
Jäljen vanhetessa esineruutua, kapean-mutta syvän ruudun perällä 1 esine valmiina. Vilmalla intoa ihan hulluna, keskittyi kuitenkin heti töihin ja irtosi suoraan ruudun perälle. Heti ei esinettä kuitenkaan löytänyt, vaan palasi sinnikkään etsinnän jälkeen tyhjin suin. Uusi lähetys, juoksi taas suoraan perälle ja toi nopeasti esineen. Palkkasin, käytin autossa ja vein ruutuun toisen esineen, samaan kohtaan kuin ensimmäisen. Taas hirvee vauhti päällä ruudun perälle ja otti esineen. Pudotti matkalla, mutta palasi heti käskemättä hakemaan. Luovutuksissakin oli niiiin tohkeissaan että ne olivat vielä tavallistakin levottomampia.
Näitä luovutuksia on harjoiteltu, mutta jostain syystä se ei ole ainakaan toistaiseksi auttanut, vaan neiti on niissä aina enempi tai vähempi levoton.

Jälki ajettiin vajaan tunnin vanhana, oli jo niin hämärää että oli pakko vain luottaa koiraan. Lyhyestä janasta suoriuduttiin hienosti, mutta heti makupalojen loputtua alkoi taas kaahaaminen. Koitin jarrutella menoa parhaani mukaan ja olla liukastumatta märkien risujen sekaan. Kolme ekaa kulmaa ajoi ongelmitta, lopuissa vähän hapuili ja oikaisi.
Ilmaisut olivat hyviä ja kaikki kepit ilmaisi vaikka olin aivan varma että tällä vauhdilla pyyhkästään ohi.

Toivottavasti kelit sallivat ja päästään viikonloppuna uudestaan!