Sulhoehdokkaita metsässä

Tassuhaavan vuoksi otettiin sunnuntai varsin rauhallisesti. Pari lyhyttä remmilenkkiä ja kotona pikku tokotuksia.

Eilen uskaltauduttiin jo metsään, tosin paljon normia lyhemmälle lenkille. Metsässä meidät yllätti Vilman tuoksuista hurmioitunut suomenpystykorvauros. Pirulainen hiippaili selkäni takaa niin hiljaa etten huomannut sitä lainkaan, ennenkuin oli liian myöhäistä. Vilmaa ei pystykorva miellyttänyt vähääkään ja poitsu tajusikin hyvin nopeasti ottaa jalat alleen. Ennemmin olisin sen ajanut itse matkoihinsa, mutta onneksi mitään sen suurempia rähinöitä ei syntynyt ja pääsimme jatkamaan lenkkiä normaalisti.
Tämä kosiskelija oli tälle juoksulle jo toinen. Ihan juoksun alussa tyrkyllä kävi nuori ja hurmaava flattiuros. Tätäkään en ehtinyt itse häätämään. Uros kirmasi selkäni takaa irti jolkuttelevan Vilman luo sellaisella vauhdilla etten ehtinyt kissaa sanoa ja oli kovastikin Viltsun mieleen.

Tassuhaava ei ole vuotanut sitten lauantain, mutta otetaan vielä ainakin tämä viikko rauhallisesti. Lyhyen metsälenkin lisäksi on käyty illalla remmilenkki, sekä tokoiltu kotona. Myös lelunetsintäleikkejä on harrastettu ahkerasti.