Karman eka jälki

Torstaina oli tarkoitus pitää Vilma hihnassa metsässä käydessämme. Hanki kantoi kuitenkin minuakin täysin, joten uskalsin päästää Vilmankin irti. Tunteroinen kierreltiin peltoja, eikä mistään könkkäämisestä ollut tietoakaan. (En ehtinyt vielä aloittaa kipulääkekuuria, enkä taida aloittaakaan.) Johtuukohan tassujen nuoleminen sitten kivusta jossain ihan muualla?

Eilen tytöt pääsivät annikselle ulkoilemaan Leevin&Konnan kanssa. Nelikolla oli ihan superkivaa, Vilmakaan ei komentanut Leeviä kertaakaan. Anskun kanssa mietittiinkin että johtuikohan Vilman taannoinen ärhäkkyys(kauhea tarve komentaa Leeviä ihan kokoajan) valeraskaudesta..? Edelleenkin Vilma näyttäs liikkuvan ihan normaalisti.
Illalla kyläiltiin Pialla ja Kaitsulla. Molemmat leikkivät nätisti 10-vuotiaan Sasu pojan kanssa. Tytöt jäivät vajaaksi pariksi tunniksi Kaitsun kaihdittavaksi. Vilma oli alkuun vähän vinkunut ovella, mutta pian jo leikkinyt Kaitsun ja Karman kanssa. Palattuani koirat olivat jo kuin kotonaan. Sasu jo rukoili koiria yökyläänkin, lupasin tuoda joku ilta :-)

Tänään löysin viimein sulan nurmialueen, jonne tein Karmalle noin 20m makkarajäljen. Tiheillä askeleilla suora jälki, joka askeleelle namia. Tuuli oli aika navakkaa, joten näytin kädellä suuntaa koko jäljen ajan. Myöhemmin tein Karmalle vielä makkararuudun. Kävi pari kertaa tallatun alueen ulkopuolella, mutta palasi nopeasti takaisin ruutuun ja kävi tarkasti sitä läpi.

Punnitsin pikkuneidin tänään, vaaka näytti 17,5kg. Ei siis ihme että alkaa tuntua painavalta sylissä. Eikä tuota toki enää huvikseen kannella, mutta esimerkiksi autoonhan se on nostettava.

Vilman kanssa vähän tokotuksia porukoiden pihalla ja käytiin vielä koko porukka ulkoilemassa takkurannalla. Mahtava keli!